D-vitamiini – välttämätön ihmeaine

Riittävästä D-vitamiinin saannista on monta painavaa syytä huolehtia. D-vitamiinin tiedetään olevan yhteydessä osteoporoosiin, joihinkin syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja moniin autoimmuunisairauksiin kuten MS-tautiin. D-vitamiini parantaa myös vastustuskykyä virus- ja bakteeritauteja vastaan sekä tasapainoelimen toimintaa. Myös migreenin ja D-vitamiinin yhteyttä on viime aikoina tutkittu.

Auringosta vai purkista?

D-vitamiinia saa auringossa oleskelusta ja jonkin verran ravinnosta: esim. kalasta, munankeltuaisista, joistakin sienistä ja maitotuotteista sekä margariineista, joihin vitamiinia on lisätty. Auringosta ja ravinnosta on kuitenkin vaikea saada riiittävää määrää – etenkin talvisaikaan. Kesällä auringossa on hyvä viettää noin kolmesti päivässä noin vartin ajan, ilman aurinkorasvaa tai peittävää vaatetusta. Auringossa ei tulisi kuitenkaan koskaan olla niin kauan että iho alkaa punoittaa tai palaa. Monelle ainoa tapa saada riittävästi D-vitamiinia on nauttia sitä suun kautta tablettina tms. D-vitamiinilisää otettaessa on hyvä myös huolehtia, että sen rinnalla syö riittävästi hyviä rasvoja, kuten rypsi- tai oliiviöljyä. Myös riittävästä kalkinsaannista tulee huolehtia. Molemmat edellä mainituista vaikuttavat siihen, miten D-vitamiini imeytyy elimistöön.

D-vitamiinitason selvittäminen verikokeella

Monilla suomalaisilla D-vitamiinin saanti on riittämätöntä lähes ympäri vuoden.

D-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta ei kuitenkaan ole olemassa täyttä yksimielisyyttä. Tarve riippuu myös monista yksilöllisistä seikoista, kuten iästä, ihonväristä, asuinpaikasta, peittävän vaatetuksen määrästä jne. Esim. yli 70-vuotiaan auringosta saama D-vitamiiniannos on 30 % nuoren saamasta annoksesta samassa ajassa. Päivittäisen annoksen suositukset vaihtelevat 10 mikrogrammasta 100 mikrogrammaan päivässä.
Merkittävä tekijä annoksen määrittämiseksi on se, mikä henkilön D-vitamiinin taso ennestään on. Tämä voidaan mitata yksilöllisellä  verikokeella. Testin avulla selvitetään kalsidiolin (eli 25-hydroksi-D-vitamiinin) pitoisuutta. Perusterveillä henkilöillä riittävä pitoisuus on 50-75 nmol/l, kun taas osteoporoosipotilailla tavoitepitoisuus on 75-120 nmol/l. Jos pitoisuus jää alle 25 nmol/l, on kyseessä vakava puutostila. Mittaus on hyvä tehdä samassa laboratoriossa, sillä laboratorioiden mittausmenetelmät eroavat toisistaan. Meillä Sallabissa se käy kätevästi omassa laboratoriossa ja testin perusteella voidaan kirjoittaa tarvittaessa lähete lääkärille.
Asiantuntijana laboratoriohoitaja Kirsi Mäkilä

Kutina peräaukon ympärillä | Hyvät neuvot ilmaiset

Jonkin aikaa jo peräaukon ympärillä ollut kutinaa. Jos raapii kauemmin niin alkaa vähän vuotamaan verta eli varmaan menee pienille haavoille koska suihkutettaessa kirvelee.

Peräaukon kutinaa voi aiheuttaa muun muassa kihomadot, peräpukamat ja peräsuolen limakalvon luistaminen ulkopuolelle. Kutinalle ei kuitenkaan välttämättä löydy selkeätä syytä (noin 60% tapauksista). Vaikka pääoire on kutina, monet valittavat kirvelevää kipua. Kutisevaa iho pitää hoitaa huolellisella peräaukon ja ihon hygienialla (suihkutus tai pesu vedellä ulostamisen jälkeen, hellävarainen kuivaus). Paikallisesti voi käyttää sinkkipitoista voidetta. Väliaikaisesti voi kutinaan käyttää myös 1% kortisonivoidetta. Mikäli lääkärin tutkimuksessa havaitaan peräpukamia, ne pitää hoitaa. Joskus vaikeaan ihottumaan tarvitaan ihotautilääkärin konsultaatio.

Asiantuntijana LKT Tuula Kiviluoto

Nenän tukkoisuus | Hyvät neuvot ilmaiset

Miksi nenä on aina tukossa? Ei astmaa eikä todettu allergiaaa. Mitä voi itse tehdä ja milloin lääkäriin? Mitä lääkäri voi tehdä?

Nenän tukkoisuus aiheutuu usein nenän limakalvojen tulehduksesta, joka voi olla allergista tai ei-allergiaperäistä. Allergian lisäksi kemialliset tai mekaaniset ärsykkeet (tuoksut, kaasut, pöly, ilman laatu, ympäristön lämpötila ja kosteusolosuhteet, työympäristön altisteet), limakalvojen verenkierrollinen tila, bakteerit tai virukset voivat aiheuttaa nenän limakalvojen tulehduksen. Lisäksi tukkoisuus voi johtua mekaanisesta syystä, kuten polyypeista, nenän väliseinän asennosta, lapsilla kookkaasta kitarisasta, kasvaimista. Etenkin lapsilla on tärkeää muistaa myös selkeän vieraesineen mahdollisuus nenässä.

Itse voi kiinnittää huomiota ympäristön olosuhteisiin, huoneilman kosteus ja pölyt, kuten esimerkiksi eläinpölyt, tuoksut, hajuvedet. Mahdollista allergiaoireilua aiheuttavat tekijät tulisi kartoittaa. Mikäli kaikesta huolimatta tukkoisuus jatkuu, on lääkärin vastaanotto ja tutkiminen aiheellista. Alkututkimukset pystyy yleislääkäri hyvin tekemään, mutta tarvittaessa on syytä käydä nenän ja nielun sairauksiin erikoistuneen lääkärin vastaanotolla. Hoito riippuu luonnollisesti tukkoisuuden aiheuttajasta. Se voi olla lääkkeellistä, esimerkiksi antibiootit tai erilaiset kortisonihoidot. Monissa tapauksissa tulee kyseeseen myös operaatiot, esimerkiksi polyypit ja väliseinäpoikkeavuudet.

Tukkoisuus on tärkeä hoitaa: se aiheuttaa esimerkiksi yöaikaan suuhengitystä, josta seuraa huono nukkuminen ja unen laatu sekä yleisväsymys, jonka syy on joskus vaikea löytää.

Asiantuntijana LKT Marketta Ahonen

Napatyrä | Hyvät neuvot ilmaiset

Voidaanko napatyrää leikata? Olen vatsakas ja nyt on myös syntynyt napatyrä. Mitä oireita tämä voi aiheuttaa?

Oireinen napatyrä aikuisella pyritään hoitamaan leikkauksella. Napatyrän koko ja potilaan yleiskunto otetaan huomioon leikkausta suunniteltaessa. Leikkauksessa vatsanpeitteisiin asetetaan tukiverkko joko tähystysleikkauksella, tai avoleikkaustekniikalla. Leikkausriskejä lisää muun muassa potilaan huono yleiskunto, runsas ylipaino ja korkea ikä. Maksakirroosi on yleensä este leikkaukselle. Napatyrä saattaa aiheuttaa kivuliaan kureutumisoireen, jolloin tyräpussiin on kureutunut kudosta, joka on vaarassa mennä kuolioon verenkierron huononemisen vuoksi.

Asiantuntijana LKT Tuula Kiviluoto

Lakipykäliä vai sijoitus hyvinvointiin? Työterveyshuolto yrityksen kanssakulkijana

“Työterveyshuolto on samanlainen yritykselle elintärkeä tukitoiminto kuin tilitoimisto tai puhelinoperaattori”, toteaa Sallabin toimitusjohtaja Tuomo Niskanen. “Se on osana arkea huolehtimassa siitä että ihmiset ja sitä kautta myös heidän työpaikkansa voivat hyvin ja menestyvät.” Työterveyshuolto on yrityksen strateginen kumppani, jonka kanssa hallitaan nykyhetkeä ja katsotaan eteenpäin.

Helppo ostaa

No miten ne työterveyspalvelut sitten hankitaan?

“Yksinkertaisimmillaan yrityksen edustaja marssii sisään ja ilmoittaa ostavansa työterveyshuollon alkaen nyt”, nauraa Tuomo. Tilaajavastuulaki on lisännyt etenkin rakennusalan yritysten tietoisuutta työterveysasioista, vaikka monessa yrityksessä on toki huolehdittu asioista tähänkin asti. “Tyypillisempi tapaus on alustava tiedustelu, jonka jälkeen kartoitetaan yhteisessä tapaamisessa tilanne ja haasteet ja laaditaan asiakkaalle heidän tarpeitaan vastaava sopimusehdotus”, kertoo Tuomo. Isompien yritysten kohdalla tapaamisissa on mukana Tuomon ja yrityksen edustajien lisäksi sekä työterveyshoitaja että -lääkäri.

Eniten etukäteen pähkäillään kustannuksia. Sallabissa hinnoittelu on selkeää, ja kustannustehokkuudesta on tullut erinomaista palautetta. Tuomo muistuttaa, että sopimus voidaan tehdä juuri niin joustavaksi kuin halutaan ja sitä voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Vain pieni osa työterveyspalvelun ostajista ottaa pelkästään lakisääteisen ennakoivan työterveyshuollon: suosituin vaihtoehto on sisällyttää sopimukseen myös yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja esimerkiksi fysioterapiaa.

“Säästää aikaa ja vaivaa, kun hoito voidaan aloittaa heti ja päästään nopeasti ja tehokkaasti eteenpäin”, huomauttaa työterveyshoitaja Elina Grönlund. Erikoislääkäritasoisia ja muita palveluita voidaan ottaa sopimukseen halutussa laajuudessa. Ennakoivasta työterveyshuollosta Kela korvaa 60 % ja sairaanhoidosta noin 50 %.

Henki, elämä ja (työ)hyvinvointi

Mikä on parasta?

“Hienointa on, kun on oikeasti pystytty säästämään ihmishenki ehkäisemällä sairaus tai puuttumalla siihen varhaisessa vaiheessa”, miettii Tuomo. “Työhöntulotarkastuksessakin on saattanut löytyä vakavia sairauksia, joita kukaan ei ole huomannut”, täydentää työterveyshoitaja Kristiina Laaksonen. “Sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi selkeästi mitattava asia, josta meillä on kokemusta. Siitä, että saadaan ihmiset voimaan näkyvästi paremmin.”

Hankalissa tilanteissa työterveyshuolto on juuri se taho, jonka kanssa asiaa lähdetään tehokkaasti ja luottamuksellisesti purkamaan – oli kyse sitten vaikkapa alkoholiongelmasta tai työuupumuksesta. Moniammatillinen tiimi pystyy pureutumaan ongelmiin pintaa syvemmälle ja huoltamaan tarvittaessa koko työyhteisöä, ei pelkästään yksittäistä työntekijää. “Kolmikantaneuvotteluista on tullut hyvää palautetta: meillä on niitä paljon. Moni asiakas kokee tavattoman helpottavana pelkästään sen, että on joku, jolle asia kuuluu”, sanoo Tuomo. “Että on joku, joka tietää, miten lähdetään toimimaan.”

Arvot arjessa

Sallabille kotimaisuus, paikallisuus ja ihmisläheisyys ovat aitoja, arkisessa toiminnassa mukana olevia asioita, eivät pelkkiä korulauseita strategian uumenissa. “Meillä välitetään”, yksinkertaistaa Tuomo. “Meillä välitetään siitä mitä ihmisille tapahtuu, ja tuetaan niin työntekijöitä, johtoa kuin henkilöstöhallintoakin omissa tehtävissään. Sallabissa halutaan pitää kynnys matalana ja pyritään hoitamaan asiat sujuvasti.”

Lääkäriasema Sallabin asiakaspysyvyys onkin liki sataprosenttinen. Moni jatkaa lääkäriaseman palvelujen käyttämistä yksityisasiakkaana myös esimerkiksi eläkkeelle jäätyään. “Asiakaspalaute on kautta linjan ollut todella hyvää”, sanoo Tuomo. Lääkäriaseman aulassa oleva Happy or Not -hymynaamalaitekin kertoo omalta osaltaan tunnelmista: Sallabissa normaalikeskiarvo päivän päätteeksi on “erittäin hyvä”.

“Meillä myös ymmärretään yrittäjää eikä olla missään norsunluutornissa”, sanoo Tuomo. “Tästä on tullut kiitosta.”

3 faktaa työterveyspalveluista

  • Työterveyshuollon perustehtävä on huolehtia työterveydestä ja työkyvystä ja ehkäistä niiden heikkenemistä.
  • Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia: 60 % ennaltaehkäisevistä palveluista ja noin 50 % sairaanhoidosta.
  • Työnantaja on velvoitettu järjestämään työntekijöilleen ennaltaehkäisevän työterveyspalvelun. Yrittäjälle itselleen työterveyspalveluiden järjestäminen ei ole pakollista, mutta Kela korvaa yrittäjän ostamien palvelujen kustannuksia samoin periaattein kuin työntekijöidenkin.