Liikunta on kuin laittaisi rahaa pankkiin – esittelyssä geriatri Minna Löppönen

Miten sinusta tuli iäkkäiden ihmisten hoitoon erikoistunut lääkäri?

Lastenlääkäri-tätini jalanjäljissä lääkärinura oli minulle selkeä tavoite jo lapsena. Valmistuttuani olin terveyskeskuslääkärinä ja innostuin siellä tehdyn geriatrisen tutkimuksen mukana iäkkäistä itsekin. Väittelin vuonna 2006 ja aiheenani olivat dementiaa sairastavat vanhukset perusterveydenhuollossa. Virkaurani olen tehnyt Turun seudulla ja toimin päätyökseni Kaarinan terveyskeskussairaalan ylilääkärinä.

Millaisia huolia vastaanotoillasi nousee esiin?

Geriatrin luo tullaan usein kun asiat mutkistuvat: monisairaan asiakkaan lääkitys on tyypillinen selvitettävä ongelma. Hoidon kokonaisuuden arviointi, muistiasiat, palveluohjaus ja hyvinvoinnin ylläpito yleisesti ovat tavallisia esiin nousevia aiheita.

Mistä haluaisit ihmisten tietävän ja ymmärtävän enemmän?

Vanhuspotilaita kannustaisin ottamaan paremmin selvää omasta lääkityksestään. Kun vastaanotolle tulee, olisi lääkelista hyvä olla mukana: mitä tällä hetkellä otetaan mihinkin vaivaan?

Toinen asia, josta kannattaa tulla ottamaan selvää, on se miten monipuolista käytännön apua on tarjolla. Ei tarvitse sinnitellä eikä hävetä, vaan hyödyntää saatavilla oleva apu. Apuvälineitä ja kuntoutusta, kuljetustukea ja monenlaista muuta on runsaasti tarjolla, mutta viidakossa suunnistamiseen voi tarvita ulkopuolista tukea ja neuvontaa.

Ravitsemus ja liikunta ovat avainasemassa terveyden vaalimisessa. Hyvä ruoka on olennainen hyvän olon lähde. Mitä liikkumiseen tulee, niin korkeassakin iässä voi kävellä ja ulkoilla. Hyvät kengät ja rollaattori auttavat lähtemään kotioven ulkopuolelle, ellei omiin jalkoihin oikein luota. Kaatuminen on monelle iso peikko, joten lihasvoimien ylläpito on tärkeää. Ellei ulkoilu onnistu, monissa kunnissa on tarjolla sisäliikuntaa, ja kannattaa muista ettei kyse ole vain terveystoimen asioista. Ikääntyneelle päivittäinen liikunta on kuin panisi rahaa pankkiin!

LT Minna Löppönen kirjoittaa jatkossa blogiimme erityisalansa asioista – pysy kuulolla!

Someron Säästöpankki luottaa paikalliseen työterveyshuoltoon

Someron Säästöpankki on tuttu niin somerolaisille kuin salolaisillekin. Toimialue ulottuu Forssasta ja Urjalasta Perniöön asti ja pääkonttori on – kuinkas muutenkaan – Somerolla, joten työterveyshuollon kumppania ei tarvinnut pitkään miettiä, kun Someron Lääkäriasema avasi ovensa. Pienen paikallisen toimijan suosiminen istuu Säästöpankin arvoihin ja toimintatapoihin.

“Lämmin suositus! Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Someron Lääkäriaseman työterveyshuollon palveluihin”, sanoo henkilöstöpäällikkö Satu Alanne. “Salon ja Perniön henkilökunta käy Sallabissa, somerolaiset Somerolla ja pohjoisempi väki yhteistyökumppanin luona Forssassa. Raportit kulkevat luontevasti oman lääkäriaseman kautta yhden luukun palveluna. Yhteensä meillä on viisi toimipaikkaa ja henkilöstöä noin 50.”

Johdon kumppani, henkilöstön huolenpitäjä

Työterveyshuollon tarpeet ovat moninaiset, ja tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ. Työkyvyn ylläpito on olennaista: jos työkyky alenee, yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon välillä tihenee. “Luottamus on tärkeää”, toteaa Alanne. “HR toivoo vuoropuhelua, ja Someron Lääkäriaseman kanssa yhteistyö on toiminut hyvin. Ettei yhteinen etu huku ja unohdu, on tärkeää säännöllisesti katselmoida toimintasuunnitelmaa ja sopia yhdessä seuraavien vuosien painopisteet. Toivomme työterveyskumppanilta uusien ideoiden heittelyä!” Työterveyslääkäri on mukana pankin työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Uudet työntekijät käyvät työhöntulotarkastuksessa, ja saavat näin tietoa myös itselleen.

Pankkityö ei sinänsä ole fyysisesti kuormittavaa, mutta toimistotyöläisten tyypilliset ongelmat ovat tuttuja. Ergonomia on olennainen asia: työfysioterapeutti tarkistaa työpisteet ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia. Pankkiin on mm. hankittu sähköisiä työpöytiä. Työterveyssopimukseen kuuluu myös fysioterapiaa tarpeen mukaan. “Henkinen kuormitus pankkityössä onkin sitten oma lukunsa”, sanoo Alanne. “Muutos on jatkuvaa, ja uutta tietoa pitää omaksua ihan koko ajan.”

Saitko nukuttua, muistitko juoda?

Vuodenvaihteessa 2015-2016 koko Someron Säästöpankin henkilökunnalle tehtiin Firstbeat-hyvinvointimittaukset eläkeyhtiö Elon tuella. Mitään hälyttävää ei löytynyt, mutta joillekin tuli yllätyksenä esim. unen laatu ja palautuminen viikonloppuna: hauskakin viikonloppu saattaa todellisuudessa olla terveydelle kuormittava. “Uneen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Samoin ruokailuun ja esimerkiksi riittävään veden juontiin”, muistuttaa Alanne.

Someron Säästöpankki on myös mukana Yksi elämä -terveystalkoissa, joilla tuodaan terveyttä ja kuntoilua henkilökunnan arkeen. “Taukojumppaa ei muuten vielä ole ollut, pitäisiköhän ehdottaa”, miettii Alanne. “Someron konttorissa on oma kuntosalikin, joka saisi kyllä olla aktiivisemmassakin käytössä.” Henkilöstön tyky-toimintaan budjetoidaan tietty summa vuosittain, ja eri toimialueet saavat itse päättää miten sen käyttävät. Hauskaa yhdessäoloa on järjestetty mm. teatterireissuina ja käyntinä Escape Room -pakopelissä. “Pitää olla muutakin kuin työpuurtamista että jaksetaan yhdessä työyhteisönä”, sanoo Alanne.

Someron Säästöpankki

  • 5 toimipaikkaa (Somero, Urjala, Forssa, Salo, Perniö)
  • Joka 4. asiakas asuu konttoripaikkakuntien ulkopuolella
  • Henkilöstöä n. 50
  • Keskeisiä asiakasryhmiä: henkilöasiakkaat, maaseutuyrittäjät ja pienyritykset

Surusta selviytyminen | Hyvät neuvot ilmaiset

Menetimme yhden lapsistamme reilu 2 kk sitten. Itse olen kuoleman väsynyt koko ajan – vaikka nukun yöni normaalisti, painoni nousee ja jalat on painavat kuin niissä olisi puntit. Koko elimistö tai aineenvaihdunta jumissa. Hyvät neuvot olis tarpeen, pitäiskö varata aika lääkärille vai mitä teen. Koko ajan kamalan raskas olo.

Oman lapsen menettäminen missä iässä tahansa on yksi elämän vaikeimmista asioista. Vaikka oppisit hyväksymään tilanteen vähitellen yksin tai omaisten tukemana ja elämään tuntien ikävää ja haikeutta, ammatti-ihmisen kanssa keskusteleminen auttaa usein löytämään uusia selviytymiskeinoja.

Kuvatessasi oireitasi tulee mieleen myös se, että tilanteessasi voi olla mukana myös muuta elimistön fyysistä epätasapainoa. Mielestäni esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tulisi sulkea pois. Suosittelen lämpimästi, että käyt ensimmäiseksi keskustelemassa yleislääkärin kanssa. Yhdessä mietitte sitten, mitkä toimenpiteet auttaisivat sinua parhaiten.

Asiantuntijana LKT Marketta Ahonen

D-vitamiini – välttämätön ihmeaine

Riittävästä D-vitamiinin saannista on monta painavaa syytä huolehtia. D-vitamiinin tiedetään olevan yhteydessä osteoporoosiin, joihinkin syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja moniin autoimmuunisairauksiin kuten MS-tautiin. D-vitamiini parantaa myös vastustuskykyä virus- ja bakteeritauteja vastaan sekä tasapainoelimen toimintaa. Myös migreenin ja D-vitamiinin yhteyttä on viime aikoina tutkittu.

Auringosta vai purkista?

D-vitamiinia saa auringossa oleskelusta ja jonkin verran ravinnosta: esim. kalasta, munankeltuaisista, joistakin sienistä ja maitotuotteista sekä margariineista, joihin vitamiinia on lisätty. Auringosta ja ravinnosta on kuitenkin vaikea saada riiittävää määrää – etenkin talvisaikaan. Kesällä auringossa on hyvä viettää noin kolmesti päivässä noin vartin ajan, ilman aurinkorasvaa tai peittävää vaatetusta. Auringossa ei tulisi kuitenkaan koskaan olla niin kauan että iho alkaa punoittaa tai palaa. Monelle ainoa tapa saada riittävästi D-vitamiinia on nauttia sitä suun kautta tablettina tms. D-vitamiinilisää otettaessa on hyvä myös huolehtia, että sen rinnalla syö riittävästi hyviä rasvoja, kuten rypsi- tai oliiviöljyä. Myös riittävästä kalkinsaannista tulee huolehtia. Molemmat edellä mainituista vaikuttavat siihen, miten D-vitamiini imeytyy elimistöön.

D-vitamiinitason selvittäminen verikokeella

Monilla suomalaisilla D-vitamiinin saanti on riittämätöntä lähes ympäri vuoden.

D-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta ei kuitenkaan ole olemassa täyttä yksimielisyyttä. Tarve riippuu myös monista yksilöllisistä seikoista, kuten iästä, ihonväristä, asuinpaikasta, peittävän vaatetuksen määrästä jne. Esim. yli 70-vuotiaan auringosta saama D-vitamiiniannos on 30 % nuoren saamasta annoksesta samassa ajassa. Päivittäisen annoksen suositukset vaihtelevat 10 mikrogrammasta 100 mikrogrammaan päivässä.
Merkittävä tekijä annoksen määrittämiseksi on se, mikä henkilön D-vitamiinin taso ennestään on. Tämä voidaan mitata yksilöllisellä  verikokeella. Testin avulla selvitetään kalsidiolin (eli 25-hydroksi-D-vitamiinin) pitoisuutta. Perusterveillä henkilöillä riittävä pitoisuus on 50-75 nmol/l, kun taas osteoporoosipotilailla tavoitepitoisuus on 75-120 nmol/l. Jos pitoisuus jää alle 25 nmol/l, on kyseessä vakava puutostila. Mittaus on hyvä tehdä samassa laboratoriossa, sillä laboratorioiden mittausmenetelmät eroavat toisistaan. Meillä Sallabissa se käy kätevästi omassa laboratoriossa ja testin perusteella voidaan kirjoittaa tarvittaessa lähete lääkärille.
Asiantuntijana laboratoriohoitaja Kirsi Mäkilä

Kutina peräaukon ympärillä | Hyvät neuvot ilmaiset

Jonkin aikaa jo peräaukon ympärillä ollut kutinaa. Jos raapii kauemmin niin alkaa vähän vuotamaan verta eli varmaan menee pienille haavoille koska suihkutettaessa kirvelee.

Peräaukon kutinaa voi aiheuttaa muun muassa kihomadot, peräpukamat ja peräsuolen limakalvon luistaminen ulkopuolelle. Kutinalle ei kuitenkaan välttämättä löydy selkeätä syytä (noin 60% tapauksista). Vaikka pääoire on kutina, monet valittavat kirvelevää kipua. Kutisevaa iho pitää hoitaa huolellisella peräaukon ja ihon hygienialla (suihkutus tai pesu vedellä ulostamisen jälkeen, hellävarainen kuivaus). Paikallisesti voi käyttää sinkkipitoista voidetta. Väliaikaisesti voi kutinaan käyttää myös 1% kortisonivoidetta. Mikäli lääkärin tutkimuksessa havaitaan peräpukamia, ne pitää hoitaa. Joskus vaikeaan ihottumaan tarvitaan ihotautilääkärin konsultaatio.

Asiantuntijana LKT Tuula Kiviluoto